Avioeron yhteydessä täytyy päättää, miten lasten huolto järjestetään ja kumman vanhemman luona he jatkossa asuvat. Asianajotoimistomme auttaa sinua ja pitää puoltasi näissä suurissa kysymyksissä jo ensimmäisistä keskusteluista lähtien. Yleensä pystymme ottamaan jo puhelimessa kantaa siihen, miten asiaa kannattaa viedä eteenpäin.
Asiakkaan kannalta on erittäin tärkeää, että asiaa hoitaa kokenut ja lapsiasioihin erikoistunut asianajaja, jolla on riittävä käytännön kokemus nimenomaan lapsia koskevista oikeudenkäynneistä. Usein asiamiehen kokemus saattaa olla ratkaisevana tekijänä lopputuloksen kannalta. Kokemus auttaa usein myös sovinnon löytymisessä.
Vaikka vanhemmat muuttavat erilleen, lapset uskotaan pääsääntöisesti heidän yhteishuoltoonsa. Mikäli vanhempien välit ovat liian riitaiset yhteiselle päätöksenteolle lapsia koskevissa asioissa, voidaan lapset määrätä sen vanhemman yksinhuoltoon, jonka luona he asuvat.
Yhteishuolto tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhemmat päättävät yhdessä lapsen huoltoon liittyvistä asioista. Näitä ovat esimerkiksi lapsen nimi, koulutus, sairaanhoito, passi-asiat ja muuttaminen ulkomaille. Kumpikaan yhteishuoltajista ei siis voi yksin näistä asioista päättää. Yhteishuoltajalla on myös oikeus saada lapsia koskevia tietoja esimerkiksi päiväkodista ja kouluista ja muiltakin viranomaisilta.
Jos lapset määrätään toisen vanhemman yksinhuoltoon, ei huollosta erotetulla vanhemmalla ole oikeutta saada lapsestaan tietoa esimerkiksi päiväkodista tai koulusta. Hän ei myöskään saa osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon. Näin ollen lapsen huollosta luopumista on aina harkittava todella tarkkaan. Vaikka vanhempi erotetaan lapsen huollosta, myönnetään hänelle kuitenkin lähes poikkeuksetta tiedonsaantioikeus lapsen asioihin.
Lasten asuminen
Kun vanhemmat muuttavat erilleen, on lasten asuinpaikka määrättävä toisen vanhemman luokse. Tämä koskee myös tilanteita, joissa lapset asuvat vanhempiensa luona vuoroviikoin. Ellei asiasta kyetä sopimaan ilman oikeudenkäyntiä, hankkii käräjäoikeus oikeudenkäynnin aikana yleensä sosiaalilautakunnalta olosuhdeselvityksen, jossa otetaan kantaa lapsen asumispaikkaan.
Selvityksessä kiinnitetään huomiota esimerkiksi lasten ja vanhemman väliseen suhteeseen, avioeron jälkeisiin asuinolosuhteisiin ja vanhempien kykyyn huolehtia lapsesta. Luonnollisesti myös esimerkiksi vanhempien mahdolliset päihde- tai mielenterveysongelmat vaikuttavat asiaan. Käytännössä asian siis ratkaisee se, kumman vanhemman luona lasten on parempi ja turvallisempi asua ja kumpi pystyy paremmin turvaamaan lapsen ja toisen vanhemman yhteydenpidon.
Asuinpaikan ja huollon muuttaminen
Mikäli lasten tai vanhempien olosuhteissa tapahtuu muutoksia ja mikäli lasten etu niin vaatii, voidaan sekä asuinpaikkaa että huoltoa muuttaa. Muutoskynnys näissä asioissa on kuitenkin kohtalaisen korkea. Kaikki tapaukset ovat kuitenkin erilaisia, joten asiassa kannattaa olla yhteydessä asianajajaan.